Erkki Tuomioja haluaa Suomelle aktiivisemman roolin globalisaatiossa.
SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen ja SDP:n globaalijaoston puheenjohtaja Erkki Tuomioja peräänkuuluttavat Suomelle aktiivista roolia oikeudenmukaisen ja demokraattisen globalisaation edistämisessä. Tällä hetkellä Suomi keskittyy heidän mukaansa vaikuttamisen sijasta passiiviseen sopeutumiseen.
- Finanssikriisin jälkeen globalisaatiopolitiikan come back on tarpeen Suomen ulkopolitiikassa. Seuraavan hallituksen on laadittava ohjelma Suomen tavoitteista globalisaatiopolitiikassa. Tässä suhteessa porvarihallitus jää poikkeustapaukseksi. Kaksi edellistä hallitusta laati ohjelman, joka annettiin eduskunnalle "Globalisaation hallinta ja Suomi" -selvityksenä. Seuraavan hallituksen on palattava aktiiviseksi globaalipolitiikan toimijaksi, Urpilainen esittää.
- Vasemmistolaiselle analyysille globaalikapitalismista on nyt kysyntää. Samoin aloitteille, joilla voidaan ehkäistä uusia finanssikriisejä. Yksi konkreettinen ehdotus on rahoitusmarkkinavero, jolla rahankauppa saadaan verotuksen piiriin muun kaupankäynnin tapaan. Tavoite on syytä nostaa Suomen EU-politiikan tavoitteeksi. SDP kutsuu suomalaisia mukaan eurooppalaiseen kampanjaan, jolla vedotaan EU-johtajiin rahoitusmarkkinoiden uudistamiseksi, Urpilainen toteaa.
Eduskunnan kokoonpano näyttäisi melko erilaiselta, jos uusi ääntenlaskutapa olisi ollut käytössä viime vaaleissa.
Eduskuntavaaleihin ehdotettu uusi ääntenlaskutapa olisi jättänyt rannalle kaikkiaan 13 nykyistä kansanedustajaa, jos se olisi ollut käytössä jo edellisissä eduskuntavaaleissa. Nyt sen on kaavailtu tulevan käyttöön vuoden 2015 vaaleissa.
Puolueiden välillä paikkajako olisi uudella laskutavalla muuttunut yhdeksän paikan verran. Puolueiden kokojärjestys olisi kuitenkin pysynyt samana. Keskusta ja kokoomus olisivat kumpikin menettäneet neljä paikkaa ja SDP yhden paikan. Näistä paikoista vasemmistoliitto olisi saanut yhden, vihreät kaksi ja kristillisdemokraatit sekä perussuomalaiset kumpikin kolme paikkaa.
Vaalipiireittäin muutokset olisivat olleet suurempia. Ainoastaan Hämeessä ja Lapissa paikkajako ja valitut kansanedustajat olisivat säilyneet nykyisellään.
Halla-aho olisi kansanedustaja
Näkyvimmät muutokset olisivat tapahtuneet vihreillä. Vihreiden silloinen puheenjohtaja ja työministeri Tarja Cronberg olisi pudottanut Pohjois-Karjalassa keskustan Eero Reijosen. Sen sijaan Varsinais-Suomessa vihreiden eduskuntaryhmän nykyinen puheenjohtaja Ville Niinistö olisi jäänyt rannalle ja tilalle olisi noussut kristillisdemokraattien Sari Essayah.
SDP:n puoluehallitus on sorvannut puoluekokouksen päätösesitykset kaikkiaan 343 puoluekokousaloitteesta. Aloitteiden määrä on suurimpia sen jälkeen, kun niitä alettiin tilastoida 60-luvun lopulla.
Aloitteiden kirjo on laaja, mutta painotuksiakin löytyy. Eniten aloitteita puolueosastot ja jäsenet tekivät sosiaali- ja terveyspolitiikasta, kaikkiaan 85 kappaletta. Puolueen kehittämiseen liittyviä aloitteita tehtiin 58. Taloudesta ja verotuksesta aloitteita tuli kaikkiaan 33.
Eniten aloitteita kertyi Helsingin piirijärjestön alueelta, yhteensä 77.
Veroaloitteissa puolueen halutaan laativan oman esityksensä verouudistukseksi. Esimerkiksi Haagan työväenyhdistyksen aloitteessa veropohjaa halutaan laajentaa niin, että kokonaisveroastetta voidaan alentaa. Se merkitsee aloitteen mukaan erilaisten verovähennysten perkaamista.
Useissa aloitteissa vaaditaan varallisuusveron palauttamista, jonka keskustan ja sosialidemokraattien hallitus poisti vuonna 2005 osana työmarkkinaratkaisua. Useissa aloitteissa varallisuusveron poistamista pidetään suurena virheenä ja keskeisenä vaalitappion syynä vuoden 2007 vaaleissa. Yhdessä aloitteessa SDP:n halutaan pyytämään anteeksi Suomen työväenluokalta varallisuusveron poistamista.
