Kemin kaupunginjohtaja Ossi Repo sanoo Kemin talouden vakauttamisen etenevän vankalla tiellä, edellyttäen että maailmantalous ei uudelleen lähde W-malliseen syöksyyn.
Kemin kaupunki joutui kriisikuntien joukkoon 2007. Ministeriön arviointityöryhmän kanssa vuonna 2008 solmittua sopimusta on kyetty noudattamaan ja kaupunki on kyennyt vähentämään alijäämiään.
- Vuonna 2008 saatiin noin 17 miljoonan euron alijäämää pienennettyä. Samoin 2009. Näyttää siltä, että tänä vuonna suurin piirtein tullaan ylijäämää tekemään 1,1 miljoonaa euroa, kertoo Kemin kaupunginjohtaja Ossi Repo. Tavoitteena on, että taseessa oleva 10,8 miljoonan euron alijäämää saadaan pois vuoteen 2013 mennessä.
Tänä vuonna menot ovat kaupunginjohtaja Revon mukaan hyvin pysyneet budjetissa. Sama tavoite on asetettu vuodelle 2011, kun talousarviota on ryhdytty valmistelemaan.
Tiukkaa taloutta osoittaa tavoite käyttömenojen kasvun rajaamisesta siten, että toimintakate voi kasvaa vain 1,3 prosenttia vuodessa.
- Vakauttamisen suhteen Kemi siis etenee suhteellisen vankalla tiellä. Mutta se edellyttää, ettei maailmantalous syöksy W-mallin mukaan uuteen taantumaan, Ossi Repo painottaa.
Entinen kirkkoherra ja lääninrovasti on lupautunut ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin.
Hyvä menestyminen maakuntavaaleissa ja kunnallisvaaleissa oli yhtenä pontimena Kuhmon kirkkoherran virasta ja lääninrovastin tehtävästä eläkkeellä olevan Kari Nikulaisen lähdölle kansanedustajaehdokkaaksi.
Mikään uusi tekijä politiikassa Nikulainen ei ole, vaan juuret politiikkaan ovat syvällä.
- Olen seurannut politiikkaa koko ikäni ja olen työläiskodista lähtöisin. Suku on ollut tekemässä sosialidemokraattista politiikkaa sekä urheiluseuratoiminnan että suoran politiikan kautta, Nikulainen toteaa.
- Isäni ja äitini ovat olleet muun muassa perustamassa aikanaan Kuopiossa Työväenyhdistys Rientoa, hän lisää.
Oulun opetuslautakunnan puheenjohtaja Raimo Järvenpää ei halua enää kasvattaa opetusryhmien kokoja. Kuva: Auvo Veteläinen.
Ensi vuoden talousarviotaan tekevä Oulun opetuslautakunta on vakavan haasteen edessä. Viime vuosikymmenellä opetustoimen menot kasvoivat noin 90 prosenttia, mutta tulevina vuosina joudutaan sopeutumaan nollakasvuun.
- Ensi vuoden budjettiraamissa on 0,4 prosentin kasvun laadintaohje, eli reaalisesti menot pienenevät. Henkilöstötasolla se merkitsisi 100 henkilötyövuoden vähennystä, joka kohdistuisi määräaikaisiin. Tämä tietäisi opetusryhmien koon kasvamista pilviin, valottaa näkymiä opetuslautakunnan puheenjohtaja Raimo Järvenpää (sd.).
Järvenpää muistuttaa, että Oulussa aloitti elokuussa lähes 30 opetusryhmää vähemmän kuin viime keväänä lopetti. Peruskoulujen opetusryhmät vähenivät 24:llä.
- Näiden opetusryhmien oppilaat on sijoitettu muihin luokkiin, samoin lakkautetuista kolmesta kouluista tulleet oppilaat. Opetusryhmät ovat Oulussa jo niin suuria, ettei tällä tiellä voida enää jatkaa, koska silloin varsinainen perustehtävä eli opetus kärsisi liikaa, Järvenpää sanoo.