Kunnalliset

Iin talotehdas toipui pikavauhtia lamasta

26.8.2010 11:57

Esa Kankaala kertoo, että talotehtaalla tehdään koko ajan kehitystyötä. Kuva: Auvo Veteläinen.

Muutaman todella hiljaisen ja huonon vuoden jälkeen tapahtui keväällä maalis-huhtikuussa Iin Fasadi Oy:n toiminnassa radikaali kysynnän kasvu.

- Yllättäen tässä keväällä kauppa rupesi käymään kiivaaseen tahtiin ja sitten myytiin aika nopeasti tämä vuosi täyteen, joten sitten on jouduttu jo ei ootakin myymään, tuotantojohtaja Esa Kankaala kertoo.

Hallituksen puheenjohtaja Paavo Kiviniemi muistuttaa, että toinen vahva sektori verrattuna moneen muuhun talotehtaaseen on projektirakentaminen yrityksille. Myös ennusteet tulevaisuudelle näyttävät Kiviniemen mukaan hyviltä.

Ii hyvä paikka yritykselle

Firman perustaja Paavo Kiviniemi piti Iitä luonnollisena valintana talotehtaan paikaksi.

- Vuonna 1989, kun firma perustettiin, Haukiputaalla oli kaksi talotehdasta ja Iissä ei yhtään. Kunta oli hyvin suopea meille ja tuki mahtavasti alkuvaiheessa.

- Ii on hyvä paikka toimia, ihan paratiisi. Infrastruktuuri on täällä paikallaan ja päävaltatie vie ihan kaikkialle, missä meidän markkinat ovat, kertoo Kiviniemi.

Iin Fasadi Oy:n sijainti pääväylän varrella lähellä Oulua on ihanteellinen liikenneyhteyksien kannalta. Kuljetusyhteydet toimivat niin etelään kuin pohjoiseen. Pohjoisen puutavaravarannot ja sahalaitokset ovat lähellä sekä alan osaajia on saatavilla.

Yritys valmistaa Planiatalopakettien lisäksi erilaisia projektituotteita, kuten halleja, liikerakennuksia, kouluja, päiväkoteja, palvelutaloja sekä rakennusalan komponentteja. Yksittäisiin kohteisiin voidaan toimittaa ulkoseinäelementit tai kattoristikot.

- Iso osa meidän talopaketeistamme menee Etelä-Suomeen. Kuljetusliikkeet ottavat mielellään kuormia tästä nelostien varresta. Kuvio toimii, kun niillä on paluukuormaa Helsingin suunnalta tänne päin. Ei ole paljon eroa siinä, meneekö talopaketti 50 vai 500 kilometrin päähän, tuotantojohtaja Esa Kankaala toteaa.

Yhteistyötä Iilaakson kanssa

- Yrittäjälle Iin kunta on hyvä paikka. Teemme yhteistyötä Iilaakson Ari Alatossavan kanssa. Saamme apua koulutukseen ja monenlaiseen työhön. Iin omistama Iilaakso Oy on ollut roottorina esimerkiksi kaukolämmön laajentamisessa, muistuttaa Kiviniemi.

Yhteistyön tuloksena tehtaan lämmitysjärjestelmä muuttuu ja hyödyntää tuotannosta jäävää puutavaraa.

- Meillä on vielä öljylämmitys, joka muuttuu nyt kaukolämmöksi. Kaukolämmön tuottamisessa hyödynnetään sivutuotteena tuotannosta syntyvää hylkypuutavaraa, kuten lankun- ja laudanpätkää. Tavara menee kaukolämpölaitokselle poltettavaksi ja me saamme siitä lämmityksen tehtaalle ja konttorille, Kankaala huomauttaa.

Taloilla on takuu

Planiataloilla on kahden vuoden materiaalitakuu ja kymmenen vuoden rakennetakuu.

- 70-luvun rakentamisesta ja virheistä on opittu se, että salaojitusta ja veden poistumista rakennuksen läheltä tehostetaan ja rakennusta nostetaan ylemmäs. Nämä perusasiat eli tontin kuivattaminen on nykyisin huomioitu entistä paremmin. Rakennusviranomaiset ovat ajan tasalla tässä asiassa, toteaa Kiviniemi.

- Monet asiat ovat kehittyneet. Jo nyt rakennetaan paljon matalaenergiataloja. Muutaman vuoden päästä ollaan menossa passiivitaloihin, sitten nollaenergiataloihin. Kohta uusien talojen pitää olla jo sellaisia, että ne eivät kuluta lainkaan lämpöenergiaa. Visioissa on jo, että jossakin vaiheessa pientalot voivat tuottaa energiaa valtakunnan verkkoon. tuumii Kankaala.

Kankaala viittaa mediassa käsiteltyyn alapohjien kosteusongelmiin ja mainitsee, että Planiatalot tehdään määräysten ja rakennusnormien mukaisesti eikä tähän mennessä heidän toimituksissaan ole törmätty kosteusongelmiin.

Kankaalan mukaan kehitys on nyt huimaa juuri lämmöneristysasioissa. Kehitys tulee jatkumaan lähivuosina eikä vielä olla kehityskaaren päätepisteessä. Ilmanvaihtolaitteiden on oltava huippuluokkaa ja energialähteiden kirjo kehittyy. Energiatehokas talo merkitsee myös hyvää sisäilman laatua ja kosteusteknisesti toimivia rakenteita.

Tuotannossa ekologisuus mukana

Iin Fasadilla on oikeus käyttää pakkausalan ympäristörekisterin tunnusta toiminnassaan. Tunnuksen saaminen on osoitus ympäristöasioiden sekä pakkausten kierrätyksen ja hyötykäytön huolehtimisesta. Jätteen käsittely tuo myös säästöjä jätehuoltokustannuksiin.

Pääraaka-aineet kuten puutavara, kipsilevyt ja lasivilla eivät mene kaatopaikalle sekajätteenä, vaan ne kierrätetään uusiokäyttöön.

- Samoin kaikki muovit ja pahvit paalataan, toteaa Kankaala.

Kankaala kertoo, että kehittämistoimintaa tehdään koko ajan, jotta yrityksen ulkoiset ja sisäiset toiminnot sujuisivat jouhevasti. On tärkeää pysyä ajan hermolla ja olla kehityshankkeissa mukana.

Pirjo Juotasniemi

Tulosta      Takaisin