Kunnalliset

Organisaatio hakee vieläkin lopullista muotoaan

Uuden Rovaniemen synnystä kohta viisi vuotta

27.7.2010 12:01

Uusi Rovaniemi täyttää vuodenvaihteessa viisi vuotta.

Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistymisestä tulee ensi vuodenvaihteessa kuluneeksi viisi vuotta. Maalaiskunnan puolelta Saarenkylältä kaupunginvaltuustoon valittu ja kaupunginhallituksessa istuva Anneli Kunnari (sd.) näkee siirtymävaiheen sujuneen kohtalaisen hyvin, mutta ei niin hyvää ettei jotain huonoakin.

- Kielteistä ovat tietysti eräiden koulujen ja päiväkotien lakkautukset. Maalaiskunnan alueelle on perustettu viisi lähipalvelukylää, joiden kautta palveluja yritetään ylläpitää ja mielestäni siinä on onnistuttu, Kunnari sanoo.

Maalaiskunnan hankkeisiin uutta rahaa

Ennen kuntaliitosta Rovaniemen maalaiskunta säätiöi omaisuuttaan 18 miljoonan euron arvosta tarkoituksena turvata maalaiskunnan alueen elinvoimaa. Puolet summasta lainattiin korottomasti uudelle kaupungille, ja toisesta puolikkaasta kertyy korkotuottoja kylien erilaisiin hyödyllisiin tarkoituksiin.

- Tätä kautta on saatu vuosittain noin 200 000 euroa käytettäväksi esimerkiksi kylätalojen kunnostuksiin ja lakkautettujen koulujen hankintaan. Tämä on joillakin kylillä johtanut hyvinkin aktiiviseen toimintaan. Aiemmin tällaista määrärahaa ei ole ollut olemassa. Kyliin on syntynyt innostusta ja sinne on saatu myös uusia asukkaita ja harrastustoimintaa. Tämän näkisin kuntaliitoksen myönteisenä seurauksena, ja ainakin kyläläiset ovat olleet tyytyväisiä, Kunnari sanoo.

Kunnari kuitenkin myöntää, että uudessa Rovaniemessä on edelleen kahden kerroksen väkeä: toisaalla kaupunkilaiset, toisaalla maalaiskuntalaiset.

- Tämä on edelleen iso ongelma. Emme ole pystyneet vielä täysin sopeutumaan tähän tilanteeseen ja organisaatio hakee edelleen muotoaan. Kunnassa on siirrytty sopimusohjausmallista tilaaja-tuottaja-mallia muistuttavaan järjestelmään enkä tiedä, mihin tässä lopulta päädytään, Kunnari huokaa.

Työpaikat edelleen turvattu

Yhdistymisneuvotteluissa sovittiin, että silloisten kuntien henkilöstön työpaikat on turvattu viiden vuoden siirtymäkauden ajan. Tämä aikaraja päättyy ensi vuodenvaihteessa.

- Siinä ei ole mitään radikaalia tulossa, vaan kaikille on luvattu, että työpaikat säilyvät edelleen. Viidessä vuodessa päällekkäisyyksiä on saatu purettua luonnollisen poistuman seurauksena ja kohta olemme näköjään tilanteessa, että meidän on vaikea saada tänne rekrytoitua kunnon väkeä. Esimerkiksi peruspalvelupäällikköä ei ensimmäisessä haussa löytynyt. Samoin eläkkeelle lähtö kiihtyy, Kunnari sanoo.

Kunnaria huolestuttaa myös se, millä voimalla kaupunki alkaa ulkoistaa palveluitaan ja yksiköitään.

- Lakisääteiset tehtävät tietysti hoitaa kunta, mutta miten käy ei-lakisääteisille? Se tässä on vähän peikkona ja aiheuttaa hermostuneisuutta henkilöstössä. Kunnan työsuojeluvaltuutettuna toivon, että työntekijät jaksaisivat odottaa, että tilanne selkeytyy. Kaikillehan on luvattu töitä ja todettu, että on mahdollisuus myös siirtyä ja kouluttautua kunnan sisällä uusiin tehtäviin. Tämä kannattaisi ottaa myös mahdollisuutena eikä vain uhkana, Kunnari sanoo.

AUVO VETELÄINEN

Tulosta      Takaisin