Kunnalliset

Jarmo Haapaniemi:

Yhteistyötä tarvitaan yhteistoiminta-alueen ja uuden Oulun välillä

8.7.2010 12:01

Hyvä, että päätös saatiin tehtyä. Nyt tiedetään, kenen kanssa ollaan tekemisissä, toteaa kempeleläinen valtuutettu ja kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Jarmo Haapaniemi Oulun monikuntaliitoksesta.

Haapaniemen mukaan tärkeintä on yhteistyö niin Kempeleen kunnan sisällä kuin yhteistoiminta-alueella ja uuden Oulun kanssa.

- Pahin mahdollinen tilanne olisi se, että Oulu ja yhteistoiminta-alue olisivat napit vastakkain. Se ei palvelisi kenenkään etua, hän sanoo.

Kempeleen vahvuuksia ovat Haapaniemen mukaan sopiva koko ja hyvät yhteistyökumppanit. Hänen mukaansa hieman yli 15 000 asukkaan kunnassa on säilynyt tietynlainen yhteisöllisyys.

Yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Kempele, Liminka, Lumijoki, Tyrnävä ja Muhos. Yhteistyötä tullaan tekemään sosiaali- ja terveyspalveluitten osalta.

- Aiesopimus on allekirjoitettu ja projektihenkilöä haetaan. Tavoitteena on kustannustehokkuus, mutta myös palveluitten turvaaminen, tiivistää Haapaniemi.

- Yhteistyötä koordinoi Kempele. Siinä on vastuuta ja kova työ, hän lisää.

Kempele pärjäisi myös yksin

Haapaniemellä on yli 20 vuoden kokemus kunnallispolitiikasta ja hän on toiminut valtuuston varapuheenjohtajana sekä puheenjohtajana. Tällä hetkellä Haapaniemi on kunnanhallituksen varapuheenjohtaja.

- Kempeleessä on aina pystytty tekemään uusia, innovatiivisia ratkaisuja. 2000-luvulla Kempele palkittiin Suomen luovimmaksi kunnaksi ja meillä lähdettiin myös ensimmäisenä karsimaan lautakuntien määrää kolmeen. Nykyään Kempeleellä on oma toimintamalli valiokuntineen.

Haapaniemi on täysin vakuuttunut, että Kempele pärjäisi hyvin yksinkin.

- Toisaalta on hyvä ottaa muutkin huomioon, hän sanoo.

Ay-hommista politiikkaan

Jarmo Haapaniemi työskentelee Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alaisella Oulun Keskuspaloasemalla asemamestarina.

- Olen aloittanut työt vuonna 1986 palomiehenä ryskätehtävissä, hän kertoo.

Ajankäytöllisesti luottamustehtävien ja vuorotyön yhteensovittaminen on helppoa. Työ ja työajat ovat kuitenkin raskaita.

Politiikkaan lähteminen oli Haapaniemen mukaan pitkälle sattumaa.

- Vuonna 1986 aktiivinen palomies ja poliitikko Raimo Savolainen kysyi parkkipaikalla, lähdenkö mukaan vaaleihin. En ollut tuolloin poliittisesti sitoutunut, mutta olin mukana ay-toiminnassa.

Ensimmäisen valtuustokauden Haapaniemi oli sitoutumaton, mutta liittyi sen jälkeen SDP:hen.

Haapaniemi on nyt kolmatta kertaa ehdokkaana eduskuntavaaleissa.

- Tällä kertaa tilanne on erikoinen, mitä tahansa saattaa tapahtua, hän pohtii.

Haapaniemen vaaliteemoiksi nousevat ainakin nuorisotyöttömyys ja eläkeikä.

- Kun ajattelee omaa työtä ja tyyliä, jolla meidän ammattikunnan eläkeikää on käsitelty, ei voi kun ihmetellä. On varmasti aloja, joilla pystyy työskentelemään 75-vuotiaaksi, mutta toisilla aloilla se ei ole mahdollista edes viisikymppiseksi.

- Toinen asia, mikä vaatii pikaisia ratkaisuja on se, mitä tehdä nuorille pitkäaikaistyöttömille, Haapaniemi sanoo.

VEERA VISURI

Tulosta      Takaisin