Kunnalliset

Pohjoisen yrityksiä kehotetaan yhteistarjouksiin

Lapin kaivoshankkeiden investoinnit 1,2 miljardia

17.6.2010 12:01

Kaivosalalla pohjoisessa on edessä valtavat näköalat. Kaivosrakentamiseen tullaan käyttämään rahaa miljardiluokassa.

Lapissa ja Pohjois-Suomessa on edessä todella mittavat kaivosalan investoinnit, joiden arvioitu kustannusarvio on rakentamisessa noin 1,2 miljardia euroa. Kemiläisen insinööritoimiston aloitteesta on Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu koonnut asiantuntijapaketin avaamaan kaivosalan tilannetta suunnittelutoimistojen näkökulmasta.
- Katsausta on asiantuntija-alustusten kautta käyty läpi sekä Kemissä, että Oulussa järjestetyissä seminaareissa, kertoo tutkijayliopettaja Timo Kauppi ammattikorkeakoulusta.
On tarkoitus, että niitä tarjotaan jatkossa myös muiden alojen yrityksille, jotka näkevät kaivosalassa myös oman liiketoimintansa kehittämismahdollisuuksia.

Projektipäällikkö Markku Norrena on vetämässä hanketta jossa pyritään saamaan pohjoissuomalaiset yritykset  tiiviimpään yritysyhteistyöhön. Esimerkiksi suunnittelupuolella tarjouksista kilpailevat suuret yhtiöt kuten Pöyry ja Outotech.
- Siksi pienehköjen pohjoisen suunnittelutoimistojen kannattaa muodostaa yhteistyökuvioita, jossa suurempi rengas tekee tarjouksensa. Tämä vaatii myös kehittämispanoksia kasvunälkäisiin yrityksiin, sekä yritysten laadullista kehittämistä.
Kevitsan monimetallikaivoksessa Sodankylässä ovat rakennustyöt jo alkaneet. Ne suunnittelee urakan voittanut Pöyry. Kittilän kultakaivosta on tarkoitus laajentaa 300 miljoonan euron lisäinvestoinnilla, joka toteutetaan 2012-2014.
Kevitsassakin on tehty uusi lupahakemus alkuperäisen tuotannon laajentamisesta. Edessä ovat myös kaivospäätökset Pajala-Kolarissa, Soklissa ja Kersilössä parin vuoden päästä. Lisäksi Outokumpu laajentaa Elijärven kromikaivosta, summalla joka ei ole mukana tämänhetkisessä laskemassa.

Oulu vastasi haasteeseen

Leena Yliniemi Oulun yliopiston prosessi- ja ympäristötekniikan osastolta kertoi perustetusta Oulu Mining School –yhteistyöstä (OMS), joka tähtää maan johtavaksi kaivosalan osaajaksi.
- Koulutus ajettiin Suomessa alas 1990-luvulla, kun kaivoksia lopetettiin. Nyt olemme vuodesta 2007 tarjonneet diplomi-insinööri koulutusta ja ensimmäiset valmistuvat ensi syksyksi, Leena Yliniemi toteaa.
Oulun yliopisto ostaa kaivosalan osaamista mm. GTK:lta ja Luulajan tekniseltä yliopistolta, jossa on LKAB:n ja Bolidenin ansiosta vahva alan osaaminen. Koulutus on oppisopimustyyppinen ja opiskelijalle täysin ilmainen.
OMS panostaa myös alan tutkimukseen, jota rahoittaa mm. Tekes. Leena Yliniemen mukaan pisimmälle on päästy platinamalmien rikastusprosessin kehittämisessä, jota on tehty Kevitsan kanssa.
Hiilidioksidin lisääminen vaahdotusprosessiin on tuottanut niin hyviä tuloksia, että nyt Tekes on myöntänyt uuden rahoituksen jatkohankkeelle, jossa prosessia tutkitaan rakennettavassa pilot-mittakaavassa.
Tutkijayliopettaja Timo Kauppi kertoo, että kaivosalan koulutusta annetaan pohjoisessa myös ammattikorkeakouluissa ja ammattiopistoissa.
- Lapin läänin sisällä meillä on oppilaitosten kesken hyvin tiivis yhteistyö, joka onkin tarpeen sillä käytettävissä on hyvin lyhyt aikajänne. Kansainvälisten kaivosyritysten kanssa ei vielä ole konkreettisesti sovittu yhteistyökuvioista koulutuksessa, Kauppi toteaa.

RAIMO LAITILA

Tulosta      Takaisin