Kunnalliset

Inarijärven saaret ja selät rauhoitetaan rakentamiselta

Tulevaisuuden näköalat koottiin uuteen osayleiskaavaan

18.5.2010 12:00

Inarijärven Ukonselän ukko on yksi saamelaisten seidoista ja suosittu veneilykohde. Kuva: Inarinjärven osayleiskaavan aineisto.

Inarijärven saaret rauhoitetaan lomarakentamiselta. Vastaisuudessa mökkejä ja muita rakennuksia nouseekin pääasiassa mannerrannoille. Linjaukset löytyvät Inarijärven uudistetusta osayleiskaavasta, jonka nähtävilläoloaika päättyi viime perjantaina.

- Kaava määrittää Inarijärven tulevaisuutta pitkälle eteenpäin. Tämä ei merkitse sitä, että järvi tikattaisiin täyteen loma-asutusta, vaan esimerkiksi saaret jätetään rauhaan. Tämä määrittää myös valtion rakentamistoimintaa alueella, sanoo Inarin kaavoitusinsinööri Pekka Junttila, joka viime viikolla kasasi yhteen kaavaluonnoksesta annettuja lausuntoja.

Kaava-alue kattaa pääpiirteissään aiemmin laaditun Inarijärven osayleiskaavan alueen. Aluetta on supistettu entisestä yleiskaava-alueesta Ukonjärven vireillä olevalta yleiskaava-alueelta ja itärannalta, jossa on vireillä Ivalon paliskunnan yleiskaava.

Aluetta on laajennettu valtion retkeilyalueelle Nukkumapäähän ja Inarin pohjoispuolella Pielpajärvelle. Vaikutusaluetta on Inarin kirkonkylä. Inarinjärven kokonaispinta-ala on 1386 neliökilometriä ja siinä on 3318 saarta. Rantaviivan pituus on noin 2776 kilometriä. Kaava-alue käsittää noin kaksi kolmasosaa Inarijärvestä. Rannat ovat karut ja jyrkät.

Nellimin-Paatsjoen tie tärkein hanke

Kaavaluonnoksen mukaan tärkeimmät lyhyen aikavälin toimenpiteet ovat jo Inarin kirkonkylän matkailuinvestoinnit eli hotelli ja lomakylä), saamelaiskulttuurikeskus, Inarin kirkonkylän vierasvenesatama, satamapalvelut Partakkoon, Inarin kirkonkylän liikekorttelin täydennysrakentaminen ja taajamaympäristön viihtyisyyden parantaminen, rengasreitit kirkonkylän ympäristöön, Juutuanjoen ylitys ja retkeilypalvelut ja loma-asutusalueet Ukonjärven pohjoispäässä ja Miesniemien Siskelivuonon puoleisella alueella.

Tärkeimmät pitkän aikavälin toimenpiteet ovat Inarin kirkonkylän sataman kehittäminen, uudet asuinalueet Inarin kirkonkylään. lomakylät Hietajoelle ja Sarviniemeen, Nellim-Paatsjoki –tieyhteys ja Nellimin matkailurakentaminen ja kaupalliset palvelut

Nellim-Paatsjoen -tieyhteys on kaavanlaatijan mukaan tärkein yksittäinen kaavassa mainittu toimenpide alueen kehittämisessä.

Saamelaisten pääkaupungiksi

Kaavan lähtökohtana ovat alueella asuvat ihmiset, heidän elinmahdollisuutensa ja elinympäristönsä. Samalla aluetta pyritään kehittämään niin, että se tarjoaisi tuloa tuottavan ympäristön Inarin kunnalle sekä elämyksiä ja kokemuksia alueella matkaileville.

Suunnittelussa huomioidaan lähtökohtina alueen vuodenajat, suunnittelualueen erämainen luonne, suojelualueet, maisema ja retkeilyn kehittämistarpeet. Toiminnallisessa suunnitelmassa otetaan huomioon seuraavat kokonaisuudet merkittävinä suunnittelun lähtökohtina:

Kaavalla pyritään turvaamaan saamelaiskulttuurin säilyminen elinvoimaisena ja Inarin kirkonkylän muodostuminen ”saamelaispääkaupungiksi”.

Kaavan periaatteiden mukaan väestön väheneminen Inarissa on pysäytettävä, tulomuuttajiksi on tavoiteltava erityisesti parhaassa työiässä olevia lapsiperheitä, nuorille on tarjottava vaihtoehto jäädä kotiseudulleen, kunnan on tarjottava monipuolisia asuinmahdollisuuksia ja suunnittelualueella on panostettava erityisesti Inarin kirkonkylään.

AUVO VETELÄINEN

Tulosta      Takaisin