Kunnalliset

Maakuntamallin tulevaisuus askarruttaa

11.5.2010 12:03

Raimo Piirainen toivoo, että uutta Kainuun mallia rakennettaisiin yhteisöllisyyden pohjalta.

- Erillislaki on voimassa kahdeksan vuotta, minkä jälkeen palataan normaaliin arkeen eli kuntalain piiriin, sanoo kansanedustaja Raimo Piirainen.

Valtiovarainministeriön asettaman seurantaryhmän mukaan Kainuun on saatava jatkaa nykyisen kaltaisella mallilla myös vuoden 2012 jälkeen.

- Tarkoitus on, että maakuntamalli voisi toimia myös tulevaisuudessa. Jatkoa varten on saatava aikaan yleislaki, joka on sovellettavissa kaikkialla Suomessa.

Piiraisen mukaan, jos toimitaan nykyistä pienemmissä alueissa, alueellisen yhteistyön piirissä ovat vähimmäispalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä erikoissairaanhoito.

Kainuussa ja valtiovarainministeriössä tulopohjaan perustuvaa rahoitusmallia pidetään hyvänä, mutta siihen liittyy vaara.

- Jos sovelletaan tuloihin pohjautuvaa mallia, jossa kuntien verotuloista otetaan tietty prosentti sen sijaan että kunnille lähetetään laskuja, vaarana on, että kuntayhtymä rahapulassa heikentää palveluja, sanoo Piirainen.

Mikä kuntien päätösvalta?

Piiraisen mukaan suurin huoli on se, miten kaikki kunnat saadaan mukaan tulevaan malliin.

- Ei voi olla niin, että kahdeksasta kunnasta vain puolet lähtee mukaan, hän sanoo.

Tähän liittyy vahvasti myös maakuntahallituksen päätös lakkauttaa Hyrynsalmen lukio. Päätös oli hyrynsalmelaisille kova pala ja tulee varmasti vaikeuttamaan Kainuun tulevan mallin neuvotteluja.

- Kiperä kysymys on, mikä on kuntien päätösvalta tulevaisuudessa, pohtii Piirainen.

Hän näkee, että uutta Kainuun mallia tulisi rakentaa yhteisöllisyyden pohjalta, ei pelkästään euroja tuijottaen.

- Euro ei voi olla ainoa konsultti. Kokemuksista pitää viisastua ja ottaa huomioon kansalaisten näkökulma. Jos palvelut heikentyvät, eivät kuntalaiset halua mukaan.

Yksi mahdollisuus olisi Piiraisen mukaan muutaman vuoden jatkoaika, jolloin moni asia ehtisi selvitä.

Esimerkiksi Hyrynsalmella ikäluokat kutistuvat 2-3 vuoden päästä niin pieniksi, että lukio-opetuksen kohtaloa voitaisiin punnita joka tapauksessa uudelleen.

Tampereen yliopiston tekemästä, Kainuun hallintokokeilun vaikutuksia koskevasta arviointitutkimuksesta käy ilmi, että nykyinen malli on onnistunut muun muassa peruspalveluitten järjestämisessä. Palvelut on pystytty turvaamaan ja samalla kustannusten kasvua on pystytty hillitsemään enemmän kuin muualla Suomessa.

Tutkimuksen mukaan malliin suhtaudutaan pääosin myönteisesti, mutta kritiikkiä on esitetty muun muassa siitä, että Kainuun asukkaat kokevat vaikutusmahdollisuutensa heikoiksi.

VEERA VISURI

Tulosta      Takaisin