Kunnalliset

Muhos, Utajärvi ja Vaala sinnittelevät budjettiensa kanssa

25.3.2010 12:00

Muhos ei pysty satsaamaan ennaltaehkäisevään työhön niin kuin pitäisi, sanoo valtuutettu Helena Kohtalo-Törmänen.

Vaalan kunnan tilinpäätös on viime vuodelta yli 400 000 euroa ylijäämäinen. Kunta sai valtion harkinnanvaraisen avustuksen, mutta tilinpäätös olisi ollut ylijäämäinen myös ilman sitä, sanoo kunnanjohtaja Tytti Seppänen.

Vaala on työllistänyt aiempaa enemmän, mikä on vähentänyt pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvia maksuja. Kuljetuskustannuksissa tullaan tänä vuonna säästämään kunnan käyttöön hankituilla omilla autoilla. Kunnanjohtaja tekee mahdollisuuksien mukaan työmatkansa junalla.

- Nämä ovat kuitenkin vain pientä viilausta. Isot säästöt tulevat sosiaali- ja terveyspuolelta, Seppänen sanoo.

Vaala tekee sote-puolella yhteistyötä Utajärven kanssa ja on mukana Oulunkaaren kuntayhtymässä.

- Yhteistyöhön velvoittaa Paras-puitelaki, mutta yhteistoiminnan tarkoituksena on turvata laadukkaat sosiaali- terveydenhuollon lähipalvelut ja kehittää niitä sekä pitää kustannukset kurissa, sanoo Seppänen.

Vaalan tavoitteena on ollut, että kunnan henkilöstö vähenee vuosittain kolmella henkilöllä, mutta viime vuonna vähennys oli 15 henkilöä. Lisäksi toimintatuotot ovat ylittyneet ja sivistyspuolelle on saatu hankerahaa erilaisiin hankkeisiin. Myös nämä seikat selittävät ylijäämäistä tilinpäätöstä, sanoo Seppänen.

Vaala ei saanut harvaanasutuslisää

Vaalan työttömyysaste on 19,9 prosenttia ja verotulokertymä voi jäädä budjetoitua pienemmäksi. Tilanne on haasteellinen, kuten muissakin Kainuun kunnissa.

Vaala ei nostanut viime vuonna veroprosenttia, sillä se on jo valmiiksi korkea, 20,5 prosenttia. Lisäksi Vaala ei saanut harvaanasutuslisää, vaikka ympäristökunnat Utajärvi ja Puolanka saivat. Esimerkiksi Utajärvelle lisä tuo yli 600 000 euroa vuodessa.

Tytti Seppäsen mukaan Vaalan kannalta tilanne on epäoikeudenmukainen.

- Vaala on saaristo-osakunta, ja yksi kolmasosa kunnan pinta-alasta on vettä. Yli 50 prosenttia vaalalaisista asuu jossain muualla kuin kuntakeskuksessa. Näitä seikkoja ei kuitenkaan otettu huomioon harvaanasutuslisää myönnettäessä.

Seppäsen mukaan Vaalan asukasluvun pitäisi pienentyä 3400:sta 2600:een, jotta harvaanasutuslisä myönnettäisiin.

- Asukasluvun alenemista en tietenkään toivo, hän sanoo.

Vaalan vahvuuksia ovat Seppäsen mukaan luonto ja luonnonvarat.

- Oulujärven alueen kehittämisessä olisi valtavat mahdollisuudet, jos vain saataisiin innokkaita yrittäjiä ja hankerahoittajat, sanoo hän.

- Vaalan kunnan alueella on 1800 mökkiä, joista 1600 on ulkopaikkakuntalaisten mökkejä.

Seppänen ei haaveile, että kuntaan tulisi suuri teollisuusyritys.

- Uskon, että tulevaisuus on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Ennaltaehkäisevään työhön ei satsata Muhoksella

- Pahasti vaikuttaa siltä, että miinuksella ollaan. Muhoksella on aivan liikaa kattamatonta alijäämää, sanoo valtuutettu Helena Kohtalo-Törmänen.

Varsinainen tilinpäätöskokous pidetään maanantaina. Suurimmat kuluerät ovat sosiaali- ja terveystoimi sekä erikoissairaanhoito.

Kohtalo-Törmäsen mukaan synkät talousluvut merkitsevät sitä, ettei Muhoksella pystytä satsaamaan ennaltaehkäisevään työhön niin kuin pitäisi.

- Se näkyy tämän vuoden talousarviossa. Kunnassa tarvittaisiin kipeästi yksi hammashoitaja-hammaslääkäri-työpari ja yksi henkilö kotipalveluun. Näitä virkoja ei voida perustaa, sanoo Kohtalo-Törmänen.

- Sen verran valoa näkyy kuitenkin tunnelin päässä, että tänä vuonna on pysytty talousarviossa ja kahden kuukauden jälkeen tulos on vielä plussan puolella.

Utajärvellä hyvä tilanne

Utajärven kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi sanoo, että kunnan viime vuoden tulos oli 1,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mikä on noin 400 euroa asukasta kohti. Tulos on 100 000 euroa parempi kuin budjetoitiin.

- Tähän on vaikuttanut järkevä palvelurakenne sekä ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö. Erikoissairaanhoidon kulut ovat täysin hallinnassa, Juujärvi sanoo.

Utajärven budjetti on ollut voitollinen vuodesta 2007.

- Tänä vuonna budjettiin voidaan kirjata 2 miljoonan euron tulot, eli myös tulevaisuus näyttää hyvältä.

Pudasjärven työttömyys on 13 prosenttia, mikä on Pohjois-Pohjanmaan keskiarvoa.

- Työllistämme tänä kesänä kaikki koululaiset ja opiskelijat, jotka hakevat kesätöitä, Juujärvi mainitsee.

VEERA VISURI

Tulosta      Takaisin