|
|
Valtakunnalliset
Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki muistuttaa, että Lapin ratasuunnitelmat eivät syö toisiaan, koska kyse on pitkäntähtäimen tavoitteista. Lapin Kauppakamarin Timo Rautajoki:Jäämeren ratahankkeet eivät syö muita pohjoisen ratoja9.2.2010 12:03 Lapissa on viime aikoina herätelty ajatuksia rautatieyhteyksien rakentamisesta Jäämeren rannalle Norjaan. Ylä-Lapin kunnat selvittävät parhaillaan yhdessä norjalaisten kanssa ratahanketta Kemijärveltä Sodankylän ja Inarin läpi Kirkkoniemen satamaan Norjassa. Toisena hankkeena on länsilappilaisten kuntien ja norjalaisten yhteinen selvitys rautatieyhteyden rakentamisesta Kolarista Käsivarren läpi Norja Skibotniin, jonne rakennettaisiin myös satama. Meneillään on myös Kolarin radan peruskorjaus ja lisäksi suunnitellaan radan sähköistämistä kaivoskuljetuksien tarpeisiin ja samassa yhteydessä radan ulottamista Ylläksen matkailukeskukseen saakka. Lapin Kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki hyväksyy kaikkien ratahankkeiden selvittelyn, eikä usko ne söisivät toinen toisensa. - Kaivosradat rakennetaan joka tapauksessa. Ne tulevat kaivostarpeisiin ja myös kaivosyhtiöiltä odotetaan tiettyä panostusta ratatöihin. Tämä koskee myös Pajalasta Suomeen tulevaa rataa, jonka rakentaa Ruotsin Rautatiet mutta suomalais-venäläisellä raideleveydellä, Rautajoki sanoo. Rautajoen mielestä nämä pohjoisen hankkeet on nähtävä pitkän linjan kehittämistyön näkökulmasta. Esimerkiksi Jäämeren rataa koskevat selvitykset ovat lähteneet käyntiin norjalaisten tekemistä aloitteista. - On monia erilaisia visioita kuten ilmastonmuutoksen myötä avautuvan Koillisväylän käyttöönotto. Silloin tulisi kuljetettavia tonneja myös Jäämeren radalle, Rautajoki näkee. Toisaalta on Itämeren piirissä tulossa voimaan laivojen rikkopäästöpitoisuutta merkittävästi alentava IMO-sopimus, joka lisää kuljetuskustannuksia jopa miljardilla eurolla. - Myös uusia merikuljetusyhteyksiä tullaan siis tarvitsemaan, Timo Rautajoki huomauttaa. Jo Hitler suunnitteli rataa Rautatieyhteyttä Suomen Lapista Petsamon kautta Jäämeren rannikolle suunnittelu 2. maailmansodan aikana jo Saksan armeija, mutta rakentamatta se jäi. Itse asiassa Suomen itsenäistynyt valtio suunnitteli Petsamon kautta rakennettavaa Jäämeren rautatieyhteyttä jo 1920-luvulla, kun Suomi sai Tarton rauhan myötä Petsamon alueen itselleen, ja siellä oli Liinahamarin satama. Kaivosten kuljetukset tulevat tarvitsemaan uusia rautatieyhteyksiä pohjoisessa ja kuljetettavat tonnimäärät ovat niin suuria, että jos Ajoksen satama saa ne laivattaviksi niin Kemistä tulee Suomen suurin vientisatama. Kolarin-Pajalan rautamalmiesiintymien hyödyntäminen alkaa varmistua ja kaivospäätöstä odotetaan pian. Tuolloin rautapellettilastissa olevia tavarajunia kulkee kaivosalueilta Perämeren satamiin 10-15 junaa vuorokaudessa. Viimeistään tällöin tulee perustelluksi rataosan laadukas peruskorjaustyö ja sähköistäminen. Äkäsjokisuun radan kautta Ruotsin puolen Stora Sahavaaran kaivosalue tullaan kytkemään uudella radalla Kolarin radan vaikutuspiiriin. Kaivostoiminnan käynnistäminen Hannukaisessa Suomen puolella edellyttää radan jatkamista Rautuvaarasta Hannukaiseen. Tämän yhteyden toteuttamisen jälkeen rautatieyhteyden ulottamisessa suoraan kasvavan Ylläksen matkailukeskuksen ytimeen olisi kyse enää reilusta kymmenestä kilometristä. Vaihtoehtoisina linjauksina olisivat radan jatkaminen Rautuvaarasta Ylläsjärvelle tai Hannukaisesta Äkäslompoloon. |
|
||||
