|
|
ValtakunnallisetSuomen satamaverkosto taas tarkastelun alla4.2.2010 12:02  Hupenevat rahtimäärät ovat saaneet keskustelun Suomen satamaverkoston harventamisesta käyntiin. Satamien toimintaympäristö Suomessa on voimakkaassa murroksessa. Poikkeuksellinen taantuma on supistanut laivaliikennettä merkittäväksi. Taas on avattu keskustelu tarpeesta harventaa Suomen nykyistä satamaverkostoa. Laivaliikenne väheni viime vuonna jopa kolmannekseen vuoteen 2008 verrattuna. Lähes kaikissa satamissa ja varsinkin niissä joiden vienti- ja tuonti ovat pääasiassa yhden suuren toimialan kuten metsäteollisuuden varassa, on jouduttu supistamaan toimintaa ja lomauttamaan väkeä. Kaikilla satamilla ei tosin mene huonosti. Esimerkiksi Oulussa ja Kotkassa on kuljetettavaa riittänyt, koska niiden liikenne koostuu useammista lähteistä. Keskustelun satamaverkoston supistamisesta aloitti tammikuussa Tekniikka ja Talous –lehti, jonka haastattelema Porin satamajohtaja Jaakko Nirhamo totesi, että satamien nousu taloudellisesta taantumasta edellyttää satamien vähentämistä ja toiminnan keskittämistä. - Yhdistäisin aluksi Turun ja Naantalin sekä Kotkan ja Haminan satamat. Ei ole paljon järkeä, että kaksi näköetäisyydellä sijaitsevaa satamaa kilpailee samoista kuljetuksista, Nirhamo sanoi. Hän ehdotti, että meilläkin voitaisiin miettiä Ruotsin mallia. Siellä valittiin kymmenen satamaa ja päätettiin kehittää niitä. Vaikeimmassa asemassa ovat satamat, joiden toiminta perustuu metsäteollisuuden tai yhden suuren teollisuusyrityksen vientiin ja tuontiin. Tällaisia ovat esimerkiksi Raahen satama, jonka tonneista valtaosa on Rautaruukin tuotteita, sekä Röyttän satama Torniossa, jonka on pitkäaikaisella sopimuksella vuokrannut Outokumpu ja se palvelee lähes 100 prosenttisesti ruostumattoman teräksen tuotantoa. Tuttua keskusteluaKemin satamajohtaja Reijo Viitala kertoo huomanneensa, että lomamatkan aikana keskustelu 10 satamasta on taas käynnistynyt Suomessa. - Mutta kyllä satamien liikenne perustuu suurteollisuustuotantoon, jota on pikkuisen vaikea panna kiskoille taloudellisesti, Viitala arvioi. Hän uskoo, että niin kauan kuin tehtaat satamapaikkakunnilla pysyvät, ne haluavat myös toimivat satamayhteydet. - Minusta vertaaminen Ruotsin tilanteeseen on ongelmallista. Siellähän rautatehtaat ovat sisäjärvien rannoilla ja valtio on tehokkaasti kehittänyt rautatieyhteyksiä, jotta tuotanto voidaan kuljettaa Göteborgin suursatamaan ja sieltä maailmalle, Reijo Viitala toteaa. Hän ei myöskään usko, että esimerkiksi uusi Vuosaaren suursatama Helsingissä ryhtyisi kilpailemaan esimerkiksi metsäteollisuuden vientilaivauksista. Tätä on epäilty koska Vuosaaren myyntimiehet ovat käyneet kosiomatkalla Satakunnassa. Uusille asiakkaille olisi kuulemma tarvetta, koska Vuosaaren satamaliikenne jäi ensimmäisenä toimintavuonnaan 30 prosenttia suunnitellusta. - Minun tietojeni mukaan Vuosaaren satama keskittyy pääasiassa kaupan ja päivittäistavarakaupan kuljetuksiin, Reijo Viitala sanoo. Metsäteollisuuden vienti aleni viime vuonna merkittävästi. Tehtaiden lopettamiset heijastuvat luonnollisesti yksittäisiin satamiin rajustikin. Esimerkiksi voi ottaa vaikkapa Kaskisten sellutehtaan lopetuksen. RAIMO LAITILA |
|
||||
