|
|
ArkielämäVaalirahoitus puhutti politiikan moraalia käsittelevässä seminaarissa26.1.2010 12:02  SDP:n Oulun piirin seminaari keräsi lauantaina mukavasti väkeä Ouluun. Etupenkissä Martti Turkka ja Esko Riepula, pöydän kulmalla varapuheenjohtaja Ilkka Kantola. Vaikka vaalirahasotkut nousivat viime eduskuntavaalien jälkeen koko kansan puheenaiheeksi, näyttää siltä, että seuraaviin eduskuntavaaleihin mentäessä monikaan asia ei ole muuttunut. Vaalirahasotkun seuraukset jäivät varsin pieniksi. Tätä mieltä ovat ainakin SDP:n Oulun piirin järjestämässä politiikan moraalia käsittelevässä seminaarissa puhuneet SDP:n varapuheenjohtaja Ilkka Kantola sekä professori Esko Riepula. - Vastuuta vaalirahasotkusta eivät ottaneet sen enempää poliitikot kuin laillisuusvalvontaelimetkään. Tämä osoitti, että Suomi kuuluu poliittiselta kulttuuriltaan itäisten, ei läntisten demokratioiden joukkoon. Esimerkiksi Ruotsissa ja Iso-Britanniassa Ranskasta puhumattakaan, ei olisi mahdollista, että niissä toimisi hallitus, joka on julkisesti todistettu liikemiesten ostamaksi, sanoo Riepula. Riepulan mukaan ainut vastuun ottanut taho ovat rahoitusta tarjonneet liikemiehet, jotka rehvastelivat ostaneensa maahan porvarihallituksen. Vaalirahasotkun seurauksen vaalirahoitusta koskevien säännösten kehittämistä varten perustettiin Lauri Tarastin johtama vaalilakityöryhmä. Työryhmä ei ole vielä saanut valmiiksi raporttiaan. - Vaikka lopullista ehdotusta ei ole vielä nähtävillä, on käynyt selväksi, että yksityisen rahoituksen kontrolloitavuus on työn edetessä lopulta vesitetty ja uudet porsaanreiät odottavat vain etsijöitään. Eikä suomalainen lainvalmistelu kykene kiristämään kansanedustajien lahjontasäädöksiä vaikka muissa maissa se on tehty, ihmettelee Riepula. Vaalirahoituslain uudistuksen tavoitteet ovat olleet alusta asti eri puolueilla erilaiset. Kaikki puolueet ovat kuitenkin osin olosuhteidenkin pakosta vaatineet lisää avoimuutta vaalirahoitukseen. Sosialidemokraatit vaativat myös ehdokkaiden vaalikampanjoille rahoituskattoa. Myös Vihreät olivat aluksi rahoituskaton kannalla. - Kun parlamentaarisen työryhmän työ tuli hallituksen käsittelyyn, Vihreiden kanta muuttui. Säännös kampanjakatosta on jätetty pois. Mitään rajoitusta sille, kuinka paljon henkilö saa käyttää rahaa vaalikampanjointiin, ei tule, harmittelee Kantola. Kantolan mukaan kampanjakatto olisi mahdollistanut rahademokratian heikentämisen ja perinteisen demokratian vahvistamisen. Isolla rahalla saa jatkossakin enemmän mainostilaa kuin pienellä rahoituksella, joten uusi vaalirahoituslaki ei välttämättä pysty vähentämään rahoittajien vaikutusta politiikkaan. - Tästä syystä onkin tärkeää, että äänestäjät ovat tulevissa vaaleissa tarkkaavaisia ja kysyisivät kuka laajat ja kalliit kampanjat todellisuudessa maksaa, sanoo Kantola. Valtiota tulee vahvistaaRiepula on huolissaan hyvinvointiyhteiskunnan alasajosta. - Koko elämäni ajan Suomessa hyvinvointi on lisääntynyt ja köyhyys on vähentynyt. Nyt kuitenkin tämä kehitys on kääntynyt päälaelleen. Köyhyys kasvaa ja hyvinvointi vähenee, sanoo Riepula. Riepulan mukaan yhtenä suurena syynä tähän on valtion tuottavuusohjelmat, joiden ansiosta monia valtion tuottamia palveluja on ulkoistettu. - Kyseessä on puhtaasti valtionhallinnon heikentäminen ja valtion alasajo, sanoo Riepula. Porvarihallitus on kiihtyvällä tahdilla vienyt tätä kehitystä eteenpäin, mutta Riepula muistuttaa, että SDP:llakin on ollut oma osuutensa asiassa. Riepulan mukaan SDP:n pitäisikin selvästi irtisanoutua tällaisesta kehityksestä ja alettava jälleen vahvistaa valtiota. - Nyt kaivataan keskustelua siitä, mikä on tähtäimemme, pitkän aikavälin sisällöt vaiko hallituspaikat sisällöistä riippumatta. Tuleva puoluekokous antaa oivan tilaisuuden vastata tähän peruskysymykseen ja sen pohjalta olisi helppo käynnistää itse vaalityö, sanoo Riepula.
|
|
||||
