Valtakunnalliset

Ikäluokista suurin pääsee eläkeikään ensi vuonna

Eläkepommi räjähtää NYT!

22.12.2009 12:02

Eläkepommi räjähtää ensi vuonna täydellä voimallaan, kun vuonna 1947 syntyneet täyttävät 63 vuotta. Moni haluaisi jatkaa työuraansa, mutta pomo antaa kenkää. (Piirros: Tapio Soivio)

Suurten ikäluokkien eläkepommista on varoiteltu vuosikymmenen ajan, ja nyt nämä varoitukset ovat käymässä viimein toteen täydellä tehollaan. Kehitys kulminoituu ensi vuoteen ja sitä seuraaviin muutamiin vuosiin.

Suomessa voi halutessaan jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana. Ensi vuonna tuon rajan saavuttaa sodan jälkeisistä ikäluokista suurin eli vuonna 1947 syntyneet. Heitä on kaikkiaan noin 108 000 henkeä, ja lähes saman verran on vuosina 1948 ja 1949 syntyneitä.

Kaikki vuosina 1945-50 syntyneet reilut 600 000 suomalaista saavuttavat alimman eläkeiän viimeistään vuoden 2013 aikana. Se jättää työmarkkinoille valtavan aukon. Eikä tilanne tule helpottumaan vielä sitä seuraavinakaan vuosina, sillä koko 1950-60-luvun vuosittain syntyvyys hipoi 100 000 lasta, kunnes alkoi 1970-luvulla selvästi laskea.

Nykyajan ikäluokat eivät työelämästä poistuvia voi korvata. Esimerkiksi vuonna 1990 syntyi vain 65 000 lasta ja 1995 noin 63 000 lasta. Syntyvyyskäyrä kävi alhaisimmillaan vuonna 2 000, jonka sai syntymätodistukseensa vain 56 742 suomalaista.

Työurien pidentäminen lopahti lamaan

Suuret ikäluokat ovat vaeltaneet suurena mutta paksuna pötkönä läpi elämänsä, ja vasta nyt ensimmäiset ovat putkahtaneet työputkesta eläkkeelle. Tänä vuonna 63 ikävuoden pyykin tavoitti 106 000 kansalaista, viime vuonna 95 000. Hyvin suuri osa heistä lähti saman tien eläkkeelle, vaikka virallinen valtiovalta kannustaa heitä pysyttelemään työelämässä jopa 68-vuotiaaksi asti.

Tutkimuskoordinaattori, ennustepäällikkö Eero Lehto Palkansaajien tutkimuslaitoksesta on havainnut lähipiiristäänkin, ettei työuran pidentäminen näin laman oloissa onnistu noin vain – vaikka haluaisi.

- Parin vuoden ajan oli havaittavissa tendenssiä työurien pidentymiseen, mutta se lopahti lamaan. Nykyoloissa tuntuu täysin naurettavalta, että vieläkin vaaditaan työurien jatkamista 68 ikävuoteen. Kun lama-aikana työpaikoilta joudutaan vähentämään väkeä, niin ensimmäisenä ovat vuorossa he, joilla on mahdollisuus siirtyä eläkeputkeen.

- Käytännössä työnantaja valitsee työntekijän puolesta, siirtyykö tämä eläkkeelle vai jääkö nauttimaan eläkkeen superkarttumaa. Tämä asetelma koskee siis näitä vuosien 1947 tienoilla, hieman ennen tai jälkeen, syntyneitä. Nousukauden alettua tilanne kuitenkin muuttuu, ja nykyiset noin 55-58-vuotiaat pääsevät jälleen päättämään työuriensa kestosta itse, Lehto arvelee.

Nuorille syntyy uusia työuria

Nuorille suurten ikäluokkien eläkkeelle lähdön luulisi olevan mieluisa uutinen, mutta pätkätöissä ryvetetyt, kyynistyneet nuoret ikäluokat eivät ainakaan vielä taputa siloisia käsiään yhteen. He pelkäävät, että lähtijöiden tilalle ei palkata ketään tilalle, näinhän siinä on käynyt ennenkin.

- En sanoisi ihan noinkaan. Kyllä suurten ikäluokkien eläkkeelle lähtö luo nuorille aidosti uusia työuria. Tällä hetkellä nuorten työelämään siirtymisessä on vielä kitkaa, mutta siinä mielessä tilanne paranee, Lehto uskoo.

Entä sitten paljon peloteltu työvoimapula? Kun 600 000 ihmistä siirtyy lyhyen ajan sisällä eläkkeelle, luulisi monen työtuolin jäävän ilman haltijaa.

- En tiedä, tuleeko tästä siinä mielessä ongelmaa lainkaan. Aiemmin ei otettu lainkaan huomioon työperäistä nettomaahanmuuttoa. Sen kasvu on ollut vähän aikaa nyt pysähdyksissä, mutta kasvun alettua sekin kääntyy taas nopeaan nousuun. Työperäisen maahanmuuton ja nousukauden myötä pidentyvien työurien avulla katastrofi vältetään, Lehto uskoo.

Auvo Veteläinen

Tulosta      Takaisin