Valtakunnalliset

Kaivoskuljetukset merkittäviä seutukuntien aluetaloudelle

13.10.2009 12:00

Lapissa odotetaan megaluokan kaivoshankkeiden käyntiinlähtöä ja niiden vaatimien liikennehankkeiden osalta rahoituspäätöksiä valtiolta.

Lapin liitto on yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käynnistänyt komivuotisen yhteishankkeen edistämään kaivos- ja kivialan kehittämistä ja alan yrittäjyyttä. Keskeistä on kaivosten työvoiman turvaaminen, kaivosten edellyttämä infrastruktuuri ja logistiikka.

- Projekti pyrkii koordinoimaan kaivosalan kehittämistyön koordinaatiota, kertoo Lapin liiton kaivos- ja kivialan uusi toimialapäällikkö Maija Uusisuo. Hän työskenteli jo aiemmin Pajala-Kolari kaivoshankkeiden tueksi rakennetussa Meän maa –hankkeessa.

Helsingin yliopiston Ruralia-yksikkö Seinäjoella on laskenut Pajala-Kolarin ja Soklin kaivoshankkeiden vaatimien rautatie-, satama- ja tieinvestointien vaikutuksia. Tulosten mukaan kaikki, mutta erityisesti rautatieinvestoinnit olisivat merkittäviä seutukuntien taloudelliselle kasvulle. Äkäsjoki-Ajos rautatieinvestointien toteutus perusvaihtoehdon mukaan auttaisi Tunturi-Lapin, Tornionlaakson ja Kemi-Tornion seutukuntia kehittymään.

Kemin satamainvestoinnit olisivat merkittäviä Kemi-Tornion seutukunnan aluetaloudelle. Omalla alueella tehdyt investoinnit lisäisivät taloudellista kasvua ja työllisyyttä enemmän kuin osallistuminen läntisen Lapin rautatiehankkeeseen.

Kolarin alueen tieinvestoinnit olisivat rahamäärinä suhteellisen vähäisiä, mutta niillä olisi merkitystä Tunturi-Lapissa, jonka aluetalous on pieni.

Soklissa haettava kompromissia

Soklissa kaivoksen tapauksessa Kemijärvi-Kelloselkä rautatien vaikutukset Itä- ja Pohjois-Lapin seutukuntiin olisivat merkittäviä. Investointien edetessä varsinkin Itä-Lapin seutukunnan taloudellinen kasvu voisi vahvistua selvästi.

Radan käytöstä syntyvä yhteiskunnallinen hyöty olisi eteläisen Lapin tasolla positiivinen, mutta tällä ja koko Lapin tasolla Pajala-Kolaria pienempi. Tämä johtuu mm. Pajala-Kolaria paljon alhaisemmasta oletetusta kuljetettavan malmin määrästä. Soklin tapauksessa tarvittavat tieinvestoinnit olisivat selvästi suurempia kuin Pajala-Kolari kaivoksen tapauksessa. Tieinvestoinnit lisäisivät Itä-Lapin taloudellista kasvua selvästi.

Soklin ratalinjauksen yhteydessä on noussut esille myös erittäin kriittisiä äänenpainoja. Poromiehet vastustavat linjausta, koska se kulkee poronhoitoalueen halki ja katkoo porojen vaellusreitit, sekä tuhoaa hyvät jäkälämaat. Myös Natura-linjausten osalta on esiintynyt ristiriitaisia käsityksiä.

Lapin liiton kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Maija Uusisuo toivoo, että Soklin osalta Lapissa kyettäisiin neuvottelemaan kaikkia osapuolia tyydyttävä kompromissiratkaisu.

- Soklin kaivostoiminnalla on alueelle suuri taloudellinen merkitys. Toivon, että neuvottelemalla asiassa päästään eteenpäin, Uusisuo toteaa.

Hän muistuttaa, että valtio on ottanut vuoden 2010 budjettiin määrärahat kaivoskuljetusten vaatimien liikenneratkaisujen selvittämiseksi. Nyt odotetaan luvitusten valmistumista ja kaivosyhtiöiden toiminnankäynnistyspäätöksiä.

Kaivosalan kehittämishankkeen keskeisenä päämääränä in edistää ja koordinoida kaivosalan kehittämistä ja niihin liittyviä infrastruktuurin, logistiikan, työvoiman ja koulutuksen edistämistä ja luoda tutkimusta varten verkostoja, joilla maksimoidaan kaivosalan hyödyt alueella.

RAIMO LAITILA

Tulosta      Takaisin