Työmarkkinauutiset

Suurin osa Toppilan konepajan työntekijöistä on kuuroja

Sosiaalinen yritys ei ole kummajainen

5.9.2008 12:03

Janne Koskela työskentelee Toppilan konepajalla muun muassa hitsaajana.

Toppilan konepajalla Oulussa tehdään normaalia tilauskonepajatyötä. Asiakkaina ovat talotehtaat, rakennusliikkeet ja yksityiset asiakkaat.

- Esimerkiksi tänä vuonna on tehty omakotitalojen rautarakenteisia porrasratkaisuja, joita ei voi ostaa rautakaupasta valmiina. Lisäksi tehdään remontti- ja korjaustöitä kiinteistöihin, kertoo konepajan toimitusjohtaja Jukka Rauman.

Konepajan työntekijät ovat yhtä lukuun ottamatta kuuroja. Rauman kertoo käyvänsä laittamassa hommat käyntiin kohteissa ja kommunikointi tapahtuu päivän mittaan tekstiviesteillä.

- Kuulevien kanssa työskentelystä tämä eroaa siinä, että työsuunnitelmat ovat erittäin selkeitä ja ne tehdään yhdelle tai kahdelle päivälle, kun ne tavallisesti voidaan tehdä vaikkapa viikoksi. Näin vältytään väärinkäsityksiltä, kertoo Rauman.

- Jos järjestämme isoja tilaisuuksia, apuna voidaan käyttää viittomakielen ammattilaisia. Normaalissa arjessa riittää paperi ja kynä.

Janne Koskela on työskennellyt yhteensä seitsemän vuotta aluksi Tervatulli Oy:ssä ja nyt Toppilan konepajalla.
Koskela on yksi konepajan kuuroista työntekijöistä. Hän on ollut työelämässä siitä saakka kun valmistui ammattikoulusta, ja tekee muun muassa hitsarin hommia.

Tulevaisuudessa tavoitteena on, että Toppilan konepajan työntekijävahvuus kasvaisi noin kymmeneen, jolloin esimerkiksi toimistotöihin saataisiin omaa henkilökuntaa. Lisäksi konepajan tilat on tarkoitus räätälöidä sellaisiksi, että mahdollisimman suuri osa töistä voitaisiin tehdä paikan päällä.

- Työkykyä on olemassa, mutta joillekin työntekijöille voi olla fyysisesti mahdotonta lähteä työmaalle, sanoo Rauman.

Tervatullin alaisuudesta itsenäiseksi yritykseksi

Toppilan konepaja kuului aiemmin Tervatulli Oy:n alaisuuteen. Konepajan työnjohtajana neljä vuotta toiminut Jukka Rauman päätti ryhtyä yrittäjäksi noin vuosi sitten.

- Tervatullissa tapahtui organisaatiouudistuksia ja konepajatoimintaa ryhdyttiin ajamaan alas. Tämä on kuitenkin koko ajan ollut hyvä ja kannattava yksikkö, joten toimintaa oli helppo jatkaa työntekijöitten kanssa, kertoo Rauman, jolla on aiempi 20 vuoden kokemus yrittäjyydestä.

Toppilan konepajassa työskentelee Raumanin lisäksi neljä työntekijää. Heistä kolme on kuuroja. Kyseessä on sosiaalinen yritys, jolle maksetaan palkkatukea vajaakuntoisten työntekijöiden työllistämisestä.

- Jostain syystä edelleen koetaan, että sosiaalinen yritys ei ole tasavertainen kumppani. Tämä on kuitenkin ennen kaikkea tilauskonepaja, jonka taustalla on sosiaalisen yrityksen status.

Kynnys vajaakuntoisten työllistymiseen laskee

Henkilöillä, jotka eivät tiedä, mistä sosiaalisessa yritystoiminnassa on kyse, voi olla asiasta kummallisia näkemyksiä.

- Ajatellaan, että sosiaalinen yritys on sellaista puuhastelua ja suojatyötä. Me olemme kuitenkin kuin mikä tahansa normaali yritys.

Raumanin mukaan ennakkoluulot johtuvat useimmiten tiedon puutteesta.

Vaikka sosiaalinen yritystoiminta on tuettua, sen täytyy olla myös liiketaloudellisesti kannattavaa. Toiminta ei voi perustua tukiin.
Toppilan konepaja ei saa mitään markkinaetua siitä, että se on sosiaalinen yritys. Rauman kuitenkin uskoo, että tulevaisuudessa markkinoilla pätevät muutkin kuin kvartaalitalouden arvot.

Rauman näkee, että metallialalla menee nyt lujaa, kun isot projektit ja kaivoshankkeet imevät ammattitaitoista työvoimaa. Kun työvoimapula iskee, kynnys vajaakuntoisten työllistämiseen laskee.

Toistaiseksi ainakin sellaisilla työnantajille, joilla ei ole kokemusta vajaakuntoisten työllistämisestä, kynnys on kuitenkin korkealla.

Veera Visuri

Tulosta      Takaisin