Huumeiden leviäminen yhä nuorempien käsiin huolestuttaa, kertoo palveluesimies Tuula Hursti Oulun kaupungin Redi64–asemalta.

- Meidän näkökulmastamme on huolestuttavaa se, että hyvinkin nuoret, 14-18-vuotiaat, kokeilevat hasista eivätkä pidä sitä minään.

- Tämä kokeilu saattaa sitten johtaa myös muiden huumausaineiden tai lääkkeiden käyttöön päihtymystarkoituksessa.
Hurstin mukaan alkoholin käyttöönkin on kiinnitettävä huomiota.

- Kun puhutaan nuorten huumeiden käytöstä, haluan nostaa esiin nuorten alkoholinkäytön, koska humalassa kynnys kokeilla muita aineita madaltuu.

Humalaan liittyy helposti lieveilmiöitä. Voi loukata itsensä, joutua tappeluihin tai ajautua sukupuolisuhteisiin, joihin ei selvin päin ajautuisi. Humalassa myös ehkäisy unohtuu.

Huumaavien aineiden käytön vähenemiseen voidaan vaikuttaa asenteiden muutoksella.

- Olen huolissani nuorten asenteista, jotka ovat vähätteleviä huumausaineita kohtaan. Osa kokeilijoista putoaa, syrjäytyy ja ajautuu päihteidenkäytön kierteeseen. Nuorten käyttämien huumausaineiden väärinkäyttö painottuu hasikseen, amfetamiiniin sekä rauhoittaviin ja kipulääkkeisiin. Lääkkeistä yleisin on Subutex. Lääkkeiden käyttö on yllättävän yleistä.

- Sekakäyttö on myös hyvin yleistä, niiden joukossa, jotka käyvät meillä ja ovat hakeutuneet hoidon piiriin, kertoo Hursti.

Kiusaaminen on jokapäiväinen ilmiö koulumaailmassa. Se voi olla joko fyysistä tai henkistä. Joskus on vaikea sanoa, mikä on kiusaamista ja mikä ei. Kiusaaminen saattaa alkaa jo päiväkodissa ja sitä esiintyy myös työelämässä.

Nykyaikana kiusaaminen on yleistynyt myös internetissä. Siellä kiusaaminen voi olla esimerkiksi nimittelyä tai jopa uhkailua. Verkossa alkanut kiusaaminen voi levitä myöskin koululle asti. Joskus kiusaamistilanteet menevät niin pitkälle, että tarvitaan virkavallan apua.

Koululaisille tulee taata, että kouluun on turvallista mennä, eikä kiusaamista tarvitse kenenkään kokea.

Ei liene olemassa yhtään koulua, jossa kiusaamista ei tapahdu, toteaa Oulun Myllytullin koulun rehtori Helena Pirilä.

Kiusaamisesta pitäisi uskaltaa kertoa

Oulun opetustoimen peruskoulun johtaja Arto Willman kertoo, että kaupungin kouluilla on omat toimintasuunnitelmat, miten toimitaan jos kiusaamista ilmenee.

Kiusaamista kokeneen tulisi kertoa esimerkiksi vanhemmille tai vaikkapa omalle opettajalle. Joidenkin koululaisten vanhemmat ovat yhteyksissä kouluun, jos selviää että kiusaamista on tapahtunut.

Valitettavasti kaikki eivät uskalla kertoa kiusaamisesta sen pelossa, että esimerkiksi kiusaaja kostaa takaisin. Oulun Kansainvälisen koulun rehtori Raija Perttunen kertoo, että heidän koulussaan osa oppilaista on uskaltanut tulla kertomaan kiusaamisesta, osa taas ei. Osa kiusaamistapauksista jääkin kokonaan selvittämättä.

Kuinka paljon kiusaamistapauksia kouluissa esiintyy ei ole dokumentoitu, kertoo Willman.